Tämän "Poika Tuli" -sarjan ensimmäisessä illassa Juha Jokiniemi puhuu aiheesta: "Ennustettu Poika". Vanhassa testamentissa on useita Jeesuksen syntymään liittyviä profetioita. Hänen syntymänsä aika, paikka ja poikkeuksellinen synnyintapa, on kaikki ennustettu 700 - 1000 vuotta aikaisemmin. Jeesuksen ihmiseksi syntyminen ei ollut yhtäkkinen Jumalan päähänpisto. Kaikki oli ennalta tarkalleen suunniteltu. OIkeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Lapsen syntymä on aina aivan ainutlaatuinen kokemus. Uusi ihminen, yksilöllinen, täydellinen Jumalan ihme ja lahja. Kukaan meistä ei pysty sitä ihan kokonaan ymmärtämään.
Mutta vielä käsittämättömämpää oli Jumalan syntyminen ihmiseksi, alkioksi äitinsä kohtuun, pineksi pojaksi betlehemiläiseen seimeen. Sitä ihmetteli niin äiti kuin isäpuolikin. Sitä ihastelivat niin enkelit, paimenet, kuin itämaiset tietäjätkin. Sitä kummastelee jokainen Luukkaan evankeliumin lukija. Jumala syntyi ihmiseksi! Poika tuli yhdeksi meistä!
Pastori Juha Jokiniemi Turun seudun Satamaseurakunnasta puhuu tässä uskoa, järkeä ja tunteita käsittelevän sarjan kolmannessa ja viimeisessä jaksossa tunteiden ja uskon välisestä suhteesta krisitityn elämässä.
Missä määrin kristilliseen uskoon tulisi liittyä tunteita? Ja millaisia tunteita? Entä jos joku ei yksinkertaisesti ole koskaan tuntenut mitään, mutta on silti koko elämänsä uskonut Jeesukseen? Riittääkö pelkkä usko pelastukseen? Kannettelevatko kokemukset meidän uskoamme vai uskomme meidän kokemuksiamme? Entä pelkäämmekö me kenties vääränlaisia kokemuksia niin paljon, että heitämme lapsen pesuveden mukana pois?
Onko usko tunteen vai järjen asia?
Toisten mielestä järjellä ei ole kristilliseen uskon kanssa mitään tekemistä. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Kristinusko on mitä järkevin ja loogisin elämän selitys. Se on johdonmukainen vastaus niihin ongelmiin, joihin me jokainen päivittäin törmäämme.
Toisten mielestä taas tunteella on ihan liian suuri asema uskovien elämässä. Ja siksi he tekevät kristillisestä uskosta korostetusti opillisen järjestelmän, teoreettisen ja kuivan systeemin, joka ei vaikuta sydämeen eikä muuta asenteita.
Tunteella ja järjellä on molemmilla oma tärkeä paikkansa kristityn elämässä. Usko on sekä sydämen että pään asia.
