Sitoutuminen herättää meissä monenlaisia ajatuksia. Toisia se ahdistaa ja toisille sitoutuminen on edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Sitoutumattomuus on nykyään trendikäs sana. Se herättää ajatuksen vapaudesta ja vapaudentunteesta. Kahlitseeko sitoutuminen? Tässä opetuksessa Kaisa ja Rami Sipilä pohtivat sitoutumista ja sitoutumattomuutta eri näkökulmista. Mihin kannattaa sitoutua ja mihin ei?
Riippumattomuus - päivän sana. “Kukapa ei haluaisi olla riippumaton?”, saatetaan kysyä. Olisi niin hienoa olla ja mennä, kun ei tarvitsisi olla riippuvainen mistään eikä kenestäkään. Elinikäinen sitoutuminen avioliittoonkin on saatu kuulostamaan ahdistavalta ja vanhanaikaiselta. Kuitenkin näyttää siltä, että kun ihmiset koettavat olla riippumattomia mistään tai pelkäävät sitoutumista, he ovatkin entistä enemmän kiinni riippuvuuksissa tai kokevat olevansa sidotumpia. Entäpä jos meidät on tarkoitettukin olemaan toisistamme tavalla tai toisella riippuvaisia. Tai voisiko sitoutuminen Kristukseen ja seurakuntaan ollakin tie kokemaan todellista vapautta - sitä mitä haemme riippumattomuudella?
Parhaimmillaan sitoutuminen on vapaan tahdon päätös, joka kantaa silloinkin, kun tunteet käskee luovuttamaan. Toisaalta sitoutumisesta, ilman sisimmän paloa, tulee nopeasti orjan työtä. Jotta sitouminen on kestävää ja innoittavaa, kannattaa siihen ponnistaa vakaalta pohjalta. Mikä tuo pohja on ja mitkä ovat ne askelmerkit, joita ihmisen kannattaa seurata? Näihin askelmerkkeihin meitä tulee johdattamaan lähetyspastori Jarmo Sormunen.
Riippumattomuus - päivän sana. “Kukapa ei haluaisi olla riippumaton?”, saatetaan kysyä. Olisi niin hienoa olla ja mennä, kun ei tarvitsisi olla riippuvainen mistään eikä kenestäkään. Elinikäinen sitoutuminen avioliittoonkin on saatu kuulostamaan ahdistavalta ja vanhanaikaiselta. Kuitenkin näyttää siltä, että kun ihmiset koettavat olla riippumattomia mistään tai pelkäävät sitoutumista, he ovatkin entistä enemmän kiinni riippuvuuksissa tai kokevat olevansa sidotumpia. Entäpä jos meidät on tarkoitettukin olemaan toisistamme tavalla tai toisella riippuvaisia. Tai voisiko sitoutuminen Kristukseen ja seurakuntaan ollakin tie kokemaan todellista vapautta - sitä mitä haemme riippumattomuudella?
